Seurustelin joitain vuosia sitten erään miehen kanssa, jonka kanssa meni muuten erinomaisesti, mutta....oli eräs pieni ongelma. Ja avainsana on nimenomaan pieni. Todella pieni. Ja toimimaton muutenkin.

Seksissä oli tasan kaksi vaihtoehtoista toimintamallia: joko mies laukesi noin kymmenessä sekunnissa tai stondis hävisi noin kymmenessä sekunnissa. Ja koska mulkku oli niin pieni, en oikein edes tiennyt, mitä milloinkin tapahtui....hän vaan huokaisi...kävi niin tai näin. Ja pieni mulkku on tosi pieni kun on heikko stondis.

Vuoden verran olin kuin paraskin käärmenainen yrittäen saada stondista alkamaan ja kestämään....yleensä sillä seurauksella, että hän laukeaa samantien.

Viagra tai vastaava olisi saanut edes seisokin asialliseksi, mutta mies ei kyennyt keskustelemaan aiheesta....jännittämisen piikkiin pisti homman. Ja tosiasiahan on, että varmasti jännitti. Ja kun jännitti, ei varmasti seissyt.

Lopulta pistin suhteen poikki. Harmi. Mutta seksi on minulle tärkeää.

Ennen minua hänellä oli ollut vain yksi nainen ja siitäkin oli todella vuosia. Jotenkin ajattelin, ettei hän ryhdy suhteisiin kovin helposti...mutta... Juuri kuulin, että hän on muuttanut jonkun naisen luokse!!

Onnea ja kaikkea hyvää hänelle toivon, mutta en voi olla ajattelematta, miten uuden naisen kanssa seksi alkaa sujua... Voihan hän olla kypsynyt ajatukselle hakea apua...

Pyykkäri oli pesemässä peittoa joen rannalla. Peitto kirposi hänen
otteestaan, sinkoutui jokeen ja upposi.
Virta oli vuolas ja syvä, pyykkäri alkoi itkeä katkerasti.
Jumala ilmestyi pyykkärin luo ja tiedusteli, miksi tämä itkee.
Saatuaan kuulla tapahtuneesta Jumala sanaakaan sanomatta sukelsi jokeen ja
pulpahti parin sekunnin päästä takaisin mukanaan peitto joka ol tehty
puhtaasta kullasta.

"Onko tämä sinun?", Jumala kysyi.
"Ei ole!".
Jälleen katosi Jumala veden alle ja palasi mukanaan peitto, joka oli tehty
puhtaasta hopeasta.
Kysymykseen, oliko tämä oikea, vastasi pyykkäri jälleen:
"Ei ole".
Kolmannella yrittämällä Jumala toi oikean peiton ja nyt pyykkäri vastasi:
"Tuo on minun peittoni".
Jumala ilahtui pyykkärin rehellisyydestä ja antoi hänelle palkkioksi sekä
kultaisen että hopeisen peiton.

Muutamia viikkoja myöhemmin pyykkäri käveli miehensä kanssa jokivartta
pitkin. Mies liukastui ja putosi jokeen. Pyykkäri alkoi taas itkeä
katkerasti.
Jälleen Jumala ilmestyi paikalle ja kuultuaan mitä oli tapahtunut sukelsi
jokeen. Pian Jumala palasi George Clooneyn kanssa.
"Onko tämä sinun miehesi?", kysyi Jumala.
On, kyllä hän on minun mieheni", vastasi pyykkäri.
Jumala suuttui ja nuhteli naista:
"Häpeäisit, olet kurja valehtelija!".
Pyykkäri vastasi heti:
"Anna minun selittää. Jos olisin vastannut kieltävästi, olisit sukeltanut
jokeen ja palannut vaikkapa Keanu Reevesin kanssa. Olisin
taas vastannut kieltävästi ja kolmannella
kerralla olisit noutanut oikean mieheni. Kiitokseksi
rehellisyydestäni olisit sitten antanut minulle kaikki kolme.
Minä olen älykäs nainen eikä minulla ole hermoja kestää kolmea putkiaivoa
samaan aikaan. Siksi vastasin myöntävästi heti ensimmäisellä kerralla..."

Tarinan opetus:
Kun naiset valehtelevat, heillä on siihen aina hyvät perustelut ja vilpitön
syy !!

Mielestäni tietyt erityisominaisuudet, jotka suuresti vaikuttavat olemiseen ja elämiseen, pitäisi laittaa profiiliinsa. Minä viestittelin erään söpöliinin kanssa jo siihen malliin, että lämpenin treffejä ajattelemaan.

Mutta! Tuo hyväkäs kysyikin, että eihän sinulla vaan ole kissaa, koska hän on oikein erityisen allerginen kissankarvoille ja vähän kaikelle muullekin, kuten siitepölyille sun muille. Ja niitä kissankarvojahan ei saa imuroimallakaan pois, koska ne ovat huoneilmassa...ja sellainen huoneilma saattaa olla hänelle jopa hengenvaarallista!

Olisi kannattanut ottaa puheeksi aikaisemmin.

Onhan minulla kissa, mutta tämä ei ole nyt pointti, vaan se, että en huoli allergista miestä. Sellaisen kanssa seurustelin hetken ja silloin minulla ei ollut edes vielä kissaa ja voi sitä valituksen määrää...vali vali...nenä tukossa...vali vali...kutiseekin...vali vali...koska olet imuroinut...vali vali...mitä huuhteluainetta käytät...vali vali...ei loppua tullut ennenkuin hoksasin sanoa, että hyvää loppuelämää ja hyvästi!

En tiedä itkiskö vai nauraisko, kun tällaista pukkaa...Ja mies tosiaan laittoi puhelinnumeronsa, jonka perusteella sain hänen kaikki tietonsa!! Onkohan tuo edes selvinpäin tuossa viimeisessä viestissä? Profiili on miehellä ihan kuvallinen...vaikuttaa olevan maahisen ja tontun risteytys...pituutta kertynyt 160cm. Että olen ilkeä...mutta huh.

-Täällä ois tämmöne pöhkö joka kiussaa sinua

 -Moro haittaisko tämä pituus ero mitenkää koska pitäisin sinua kuin kukkaa kämmenellä

-ei väli matkasano mitää mulle mitäää voin olla sun oven takana kmoska vaiun

-Mie voin ola ovest takana koska vain ei mal maa kara tää hom,ma mut
mun nmumero on 0xxxxxxxxx1 jos satu et meni väärin ota vastaaus 1xxxx0 löttyyy sieltä

Laitan aina puhelimeni äänettömälle yöksi ja joskus käy niin, etten muista siihen heti aamulla pistää ääniä. Niin kävi tänään. Jossain vaiheessa huomasin, että sokkotreffi oli soittanut ja laittanut viestinkin. Ei huvittanut vastata pätkääkään.

En siis ole hänelle vihainen, ei vaan kiinnostanut.

No, kului muutama tunti ja häneltä tuli pari soittoa lisää. Olisi halunnut tänään iltapäivällä kahville.

Päätin vastata ja sovimmekin erääseen kahvilaan treffit ihan just kohta. Siis tekstiviesteillä.

Mutta mitäs mies tekeekään!?! Soittaa lähes samantien ja peruu, kun tuli menoa....Että tavataanko viikolla?

Siis, mikä tapaus tämä on?

Asiasta (tai siis miehestä) toiseen...Minuun otti yhteyttä aivan söpönen juuri minun ikäiseni mies suomi24:n kautta

Asuu kyllä turhan kaukana hänkin...Huokaus...

Totuus on kuitenkin se, etten siis saanut. Läheltä liippas, mutta lopputulos perustui omaan valintaan pitkällisen harkinnan jälkeen....järki voitti. Pitäisikö sanoa: Eläköön! vai Voi Perkele!!

Joo. Sokkotreffi-tyyppi perui. Mitä lie menoa ja palataan asiaan ensi viikolla. Kiitos ja kuulemiin.

Meninpä siis paikalliseen. Lyhyesti referoituna: tanssin useita kappaleita erään kylänmiehen kanssa, joka meidän pöytäänkin sitten siirtyi. Jatkoja ehdotteli hänen luonaan kovasti...

En siis mennyt.

Mies oli vakavissaan tutustumassa minuun. Ja ikävä sanoa, mutta ei ollut yhtään minun tyyppiäni...panna olisin toki voinut. Mutta parempi, etten sekaannu vaan panomielessä oman kylän miehiin, eikö totta?

Enhän ole epätoivoinen enhän, kun sain itseni houkutelluksi sokkotreffeille?!

Nämä eivät ole siis sellaiset treffipalstan kautta hankitut treffit, vaan ystävän järjestämät. Muutaman kerran olen kuitenkin jo keskustellut toisen treffiosapuolen kanssa puhelimessa. Ja hyvin on mennyt. Mies puhuu puhelimessa kivuttoman oloisesti ja vaikuttaa ihan sivistyneeltä ;) naureskeleekin...

Huomenna hän tulee hakemaan minut kotiovelta! Vau! Välillä tuntuu, että nykyajan miehet saa itse hakea heidän oveltaan...

Aika kivaa

Huomenna sitten... Saattaa seuraava bloggaus tapahtua pienessä hiprakassa...Pistetäänpäs pieni vedonlyönti pystyyn: Milläs mielellä olen seuraavan kerran? Kuis kävi treffeillä?

Perhe-elämässä kaikki hyvin. Muu onkin sitten syvältä.

Suomi24 treffipalstan myötä olen saanut muutaman miehen kuvat, jotka eivät ole sykähdyttäneet niin paljoa, että olisin vallan aktiiviseksi heittäytynyt. Toinen, kiinnostavampi, vaikka olikin samasta maakunnasta, elelee turhan kaukana.

Vaikka haenkin vapaa-aikaan ajoittuvaa osa-aika suhdetta, etäsuhde ei maksa vaivaa. Ikävä juttu sinänsä. Kiinnostavimmat miehet tähän mennessä ovat olleet kauempaa kuin 100 kilometrin säteellä. Haluan saada silloin tällöin panon lähes ex tempore, joten etäisyyttä ei saa olla...

Eräs nainenkin aktivoitui kehumaan kuvaani söpöksi...olisi halunnut mesettää kanssani. Hänen profiilistaan paljastui homo- ja biseksuaalisuus, joten pelkästä leivontareseptien vaihdosta tuskin olisi ollut kyse....

Säännöllisesti olen miettinyt mahdollista naiskumppania, mutta vaikka elämänkumppanina noin yleisesti nainen voisi olla hyvä vaihtoehto minun tarpeisiini, rakastajana en voi naista kuvitella. Voisin ilmaista asian vaikka näin : Mä haluun munaa!!

Sinne jäi blondi ruikuttamaan. Sitä paitsi pidän enemmän bruneteista

Joo, miesosastolla pirun hiljaista. Ja panettais jo. Nuori rakastaja pisti joulutervehdyksen....pitäisköhän viimeistään vuodenvaihteessa käväistä...

Tehosi todellakin se perjantainen nuorella rakastajalla käynti...Kun eilen likkakaverini kanssa katselimme pikkujouluissa miestarjontaa ajatuksella "ketä panisit?", löysin yhden tyyliin "jos olisi ihan pakko" Eli kuten mainitsinkin, akuutin miehenpuutteen sain karkoitettua. Osuutta saattoi olla silläkin, että olin selvin päin liikenteessä....toisin kuin alunperin olin ajatellut.

No, musiikki oli hyvää ja minusta on kiinnostavaa seurata ihmisiä ja heidän tekosiaan kun promillet nousevat.

Muutama mies huomioi minut ja sen, että huomioin toisia. Eräs oikeinkin viehättävä ystäväni tuttu mies jutteli pitkät pätkät kanssani ja lähtiessäni halasi pitkään ja hartaasti. Sen verran taivuin...oli nimittäin miehellä sormus sormessa.

Siinähän se ilta sitten oli. Normi reissu. Miesrintamalla ei uutta

Jaahas tiedossa olisi hyvää musiikkia ja hauskaa seuraa. Miehen puute ei haittaa illanviettoa, koska se ei tällä hetkellä akuutisti vaivaa. Ei tule sen takia tehtyä vääriä ja epätoivoisia valintoja huppelipäissään Sitä oikeasti voi napata mukaansa minkä tahansa elukan, kun arviointikyky juovuksissa ei ole parhaimmillaan ja panettaa niin vietävästi. Muutaman kerran näin on käynyt ja aanuherääminen on ollut karmaiseva kokemus

Mutta valehtelisin, jos väittäisin, etten kenenkään toivoisi osuvan kohdalle

Suomi-24:ssa hengailin yöllä ennen nukkumaanmenoa. Kyseinen foorumi muuttuu näköjään melkoiseksi lihatiskiksi viikonloppuöisin. Olisi ollut tarjolla kaiken ikäistä, näköistä ja kokoista miestä tekemään vaikka mitä...Tyyli lähestyä oli niin viimoisen päälle väärä, että täältä tarjottiin vaan eioota.